Nainen saanut kasvot, ainakin pääpiirteittäin kohdalleen sekä hieman vartalon sävytystä, joka ei tosin kännykkäkuvassa juurikaan näy. Käytännössä siis hahmon anatomiaa on täsmennetty ja voin sitten jatkaa muutakin osaa maalauksessa.
Periaatteessa tuota naisfiguuria ei pidemmälle kannata jatkaa ennenkuin muu osa maalauksessa sanelee sitten kokonaisuuden valot ja varjot ym. sävymailman.Tässä piti alunperin olla kirkas kesäpäivä, jonka sitten muutin sadepäiväksi toisen hahmon mukaillen kokonaisuutta. Nyt, uuden mallin kanssa tuo sädepäivä ei oiken istu ideaan.. joten varmaan jokin kesäilta siihen tulee. Ehkä seesteinen sadepäivän ilta, ilman sadetta.
Katsotaan nyt mitä saan tuohon ideoitua. Jotenkin tuntuisi naivilta laittaa nainen makaaman sateessa tuohon, eikä nyt keskipäivän aurinkokaan sovi ideaan.
Maalauksen ideointi
Minun työskentelylle on tyypillistä, että saan jonkin idean tietystä aihepiiristä ja se sitten elää siinä maalatessa. Tässä kyseisessä taulussa vaihtui malli ja se tuo lisää sitä ihmettelyä ja kokonaisuuden sovittelua. Taulun malli voi vaihtua monesta syystä. Yksi syy voi olla ettei sitä saa sovitettua kokonaisuuteen noin niinkuin ideamielessä. Joskus malli ei vaan sytytä maalarin taiteellista innovaatiota vaikka muuten sopisi tauluun. Tässä taulussa kävi niin, että malli tuumasi, että hänet tunnistaa kaikki siitä ja halusi kasvot erilaiseksi, joka taas sotii sitä kuuluisaa taiteellista luovuutta vastaan ja vaihdoin koko mallin sitten.
Kasvoja en muotoile erilaiseksi mitä ne nyt sattuu kankaalle tulemaan, se on osa taiteellista näkemystä. En maalaa muotokuvia, joten näköisyys on lähinnä subjektiivista. Malli voi nähdä nähdä kasvonsa kankaalla, kun tietää olleensa mallina kyseisessä referenssikuvassa vaikka näköisyyttä ei juurikaan olisi.
Periaatteessa malli ei sanele taiteellista linjaa mutta tarpeeksi, kun asiasta motkottaa syystä tai toisesta niin meneehän siinä taitelijan motivaatio jatkaa kyseisen kuvan kanssa.
No, seuraava päivitys aiheesta tullee, kun saan pähkäiltyä tuon sään tuohon.
Maalaustekniikka
Tähän pieni avautuminen käytetystä tekniikasta koska omani on erilainen mitä kirjoissa ja kouluissa opetetaan. Tummaa vaaleelle vai vaaleeta tummalle kysyjälle vastaan, että molempia tarpeen mukaan. Jos tarkoitus on tuottaa jokin selkeä tulos kuten muotokuva niin tuolloin selkeä tekniikka on oleellista. Minun tapauksessa maalaaminen on polku, jota mielellään kuljen eikä se päämäärä ole etukäteen määritelty.
Tuosta johtuen maalaan kerroksittain idean iterontia, en varsinaisesti sävykerroksia vaikkakin joskus se on aikalailla sama asia. Tässäkin hahmossa lähdin eteenpäin vain jostakin sävystä ja se tarkentuu matkan varrella. Oleellista on kuitenkin, että edellinen kerros kuivuu jotta maalauksessa pääsee myös taaksepäin lisäämättä jatkuvasti uutta maalia. Vastaavasti tietysti kerrosten on oltava rajattomia koska muutoin tuo idean iterointi toisi fyysistä vikaa maalauksen pintaan. Käytännössä siis melko vaativa tekniikka mutta lopputulos on tuo minun määrittelemäni intensiivinen realismi jossa pyritään dynaamiseen realismiin staattisessa teoksessa.
Eli, en missään nimessä kopioi mallin valokuvaa kankaalle vaan muokkaan sen anatomian perspektiiviä vastaamaan todellista, dynaamista näkymää. Vastaavasti taulun kokonaisuus sovitetaan yhteen jolloin taulun tilanteeseen pääsee katsoja ikäänkuin sisään. Tätä kokonaisuutta voi sitten kutsua taiteellisesksi näkymäksi, taiteeksi.
Kuvavääristymät
Taulu on tarkoitettu katsottavaksi tauluna, ei pienenä kuvana ja tästä johtuen taulu voi useinkin näyttää oudolta kuvassa. Tämä johtuu katsojan näkymän perspektiivistä, joka on erilainen live-tilanteessa kuin esimerkiksi tietokoneen ruudulta katsottaessa. Periatteessa taulu on mahdollista maalata katsottavaksi tietokoneruudulta mutta tällöin se vaatii hyvin pienen fyysisen teoksen tai sitten maalari joutuu edestakaisin kävelemään useita metrejä varsinaisen maalaamisen ja tarkastelun välillä.
Itse maalaan taulut katsottavaksi vain taulukoossa ja maalaan isohkoja teoksia, joten siitä otettu kuvapritti tulisi myös olla isossa koossa ja katsontaetäisyys melko läheltä, jotta teoksen intensiivinen realismi avautuisi katsojalle.
Kuvamaalaukset
Jos taiteilija maalaa suoraan valokuvasta tai käyttää suorakaiteen muotoista sapluunaa, jonka läpi maalaa esimerkiksi maiseman niin tällöin taulusta tulee valokuvamainen perusgeometrialtaan. Tällöin se on katsottavissa esimerkiksi painetusta kirjasta aikalailla sellaisenaan kuin taiteilija on sen tarkoittanut. Yleensä näin tehdään jos taulu on fyysisiltä mitoiltaan pienehkö ja katsontaetäisyys määräytyy huonetilan yleisen käytön mukaan.
Kommentit
Lähetä kommentti